jariojala

Valtion velkaantuminen

Mitä tapahtuu kun otetaan velkaa ja lisätään rahan määrää taloudessa pankkivetoisesti?

Alustukseksi kannattaa lukea linkin sanoma rahasta.

https://helda.helsinki.fi/bof/bitstream/handle/123456789/8464/169229.pdf

Muutama linkistä poimittu kohta on alla.

”Nykyään raha on suurimmaksi osaksi vain elektronisia merkintöjä liike-, säästö- ja osuuspankkien tietojärjestelmissä. Pankkijärjestelmässä näitä merkintöjä voidaan tuottaa hyvin vähäisellä työmäärällä ilman merkittäviä raaka-aine- tai energiakustannuksia. Raha on arkikokemuksen mukaan varallisuutta. Kuinka on mahdollista, että varallisuutta voidaan tuottaa pelkästään tekemällä merkintöjä joissain tietojärjestelmissä? Entä miksi rahaa ei yksinkertaisesti tuoteta lisää köyhyyden poistamiseksi maailmasta, jos sen valmistaminen on näin helppoa?”

”Koska pankin velat ovat yleensä melkein yhtä suuret kuin saamiset, luottolaitoksen voi mieltää tallettajat ja velalliset toisiinsa kytkeväksi välikädeksi. Melkein voisi väittää kaupan kassalla pankkikorttiaan käyttävän kuluttajan maksavan viikonloppuostoksensa naapurinsa asuntolainalla.”

”Ilmeisesti siis suurin osa rahasta on muodostunut pankkien antolainauksen yhteydessä. Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa. Mutta miten yksityinen liike-, säästö- tai osuuspankki voi tuottaa rahaa myöntämällä lainaa? Kun pankki myöntää lainaa, sekä sen velat että saamiset kasvavat. Lainaa myöntävä pankki ottaa asiakkaalta allekirjoituksen velkakirjaan ja merkitsee varoihinsa tämän saamisen. Mutta laina on nostettu vasta kun sitä vastaava talletus on kirjattu asiakkaan tilille, joten myös pankin velat kasvavat. Talletuksethan ovat pankin velkoja asiakkailleen. Näiden velkojen lisääntyminen on rahan määrän lisääntymistä. Asiakas havaitsee pankkitilinsä saldon kasvaneen. Hänellä on siis enemmän rahaa kuin hetkeä aikaisemmin, vaikka pelkästään lainaa nostamalla ei rikastu, eikä nettovarallisuus kasva.”

Valtio tulee lainan kanssa tekemisiin, kun verotulot ja muut tulot eivät riitä menoihin. Tavallisesti kansalainen tulee lainan kanssa tekemisiin silloin, kun hänelle tulee ajankohtaiseksi hankkia asunto. Lainan vaihtoehtona on säästää asunnon hinta, mutta usein asunnot ovat niin kalliita, että säästämiseen menee vuosikymmeniä ja itse tarve saattaa jo kadota ennen säästöjen kasautumista riittäväksi. Asunnon myyjä ei yleensä hyväksy velkasuhdetta suoraan asiakkaan kanssa vaan velkojen selvittämiseen tarvitaan pankkia.

Kun kansalainen on valmis ottamaan lainaa, niin hän ilmoittaa halukkuudestaan pankille. Pankki käsittelee anomuksen ja harkitsee riskejä. Pankki lupaa lainan ja sopii kuluista ja korosta asiakkaan kanssa. Asiakas allekirjoittaa velkakirjan, jossa hän lupautuu maksamaan lainan takaisin sovitulla aikataululla ja korkojen ja kulujen kanssa. Pankki ottaa tämän velkakirjan saatavakseen ja kirjaa omana velkanaan asunnonmyyjän tilille sovitun summan rahaa. Lainaaja tekee lupauksen työskennellä ja tuottaa markkinoille jotakin rahan arvoista, jolla hän sitten joskus maksaa lainansa pois. Lainaaja lisää kulutustaan nyt ja vähentää sitä korkojen ja kulujen verran tulevaisuudessa.

Ensin on velkakirja, jonka pankki muuttaa rahaksi. Molempien osapuolien ollessa saman pankin asiakkaita, niin pankki vaan kirjaa tapahtumat kirjanpitoonsa. Mikäli saaja on toisen pankin asiakas, niin tilien selvittelyssä käytetään keskuspankkirahaa, sillä pankin luomat ”tilirahat” eivät kelpaa toiselle pankille. Tilirahatkin ovat ihan oikeaa rahaa, jota voi käyttää jokapäiväisessä maksuliikenteessä. Pankit sitten vain siirtelevät keskuspankkirahaa tarpeen mukaan keskenään ja keskuspankkiin oman pankkitoimintansa vakuuksiksi.

Uutta rahaa siis syntyy, kun pankki suostuu kirjaamaan kirjanpitoonsa lisää velkaa itselleen ja asiakkaalleen. Kansalainen ei voi ottaa velkaa ja luoda siten uutta rahaa ilman pankin myötävaikutusta. Kansalainen tosin lupaa maksaa oman velkansa korkoineen.

Minusta tästä kuviosta seuraa, että pankki määrittää uuden rahan, eli velan, määrän liikenteessä. Samalla se määrittää sen määrän, jolla uskotaan tulevaisuudessa voitavan työllistyä ja tuottaa siten, että velat saadaan korkoineen hoidettua. Raha itsessään pitää sisällään mennyttä työskentelyä ja tuotantoa sekä uskoa tulevasta työskentelystä ja tuotannosta. Rahalla voi sitten ostaa noita töitä ja tuotantoja, joita lainauksen seurauksena on syntynyt. Raha itsessään ei ole varallisuutta vaan sillä voi hankkia varallisuutta. Samasta syystä pankit lainaavat aina, kun se on niiden mielestä järkevää.

Pitkän alustuksen jälkeen on itse kysymykset.

Kerrotko, mikä ajattelussani on vikana, kun kysyn, että onko euron aikana poliitikkojen lupauksilla enää mitään merkitystä, kun pankit kuitenkin viime kädessä päättävät lainoista ja uudesta rahasta oman uskomuksensa nojalla? Mikä merkitys politiikalla on yleensäkään, kun omasta rahapolitiikasta on luovuttu? Valtiot ovat asettaneet itsensä asuntovelallisten asemaan luopumalla omasta keskuspankista. Onko tuleva politiikka leikkauslistojen tekoa? Mikä on pankkien vastuu liiallisesta velasta johtuvista ongelmista? Pitääkö demokratiaa ulottaa pankkien johtohenkilöiden valintaan? Muistutan, että myös yksityissektorin lainoista päättävät pankit, joka sitten vaikuttaa myös vuosittaiseen verokertymään.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (31 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Pankki luo rahaa, no se on selvä.
Keskuspankki ostaa valtion velkakirjoja ja painaa uutta rahaa.

Asiakas maksaa pankille velkansa ja raha katoaa.
Valtio lunastaa velkakirjansa ja raha katoaa.

Jos asiakas ei maksa pankille velkaansa hän on kusessa.
Jos valtio ei lunasta velkakirjaansa ei tapahdu mitään? Paitsi raha ei katoa.

Kun valtiot velkaantuvat on rahaa enemmän "liikenteessä", mutta näinhän ei ole, eli joku jemmaa rahaa. Kuka?

Raha piiloutuu kiinteistöjen hintojen nousuun, kullan hinnan nousuun, pörssin nousuun jne...

Siksi valtiot eivät voi maksaa keskuspankille lainojaan, koska korttitalo romahtaisi, pörssi romahtaisi, asuntojen ja kiinteistöjen hinnat romahtaisivat, mutta kullan hinta nousisi.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Eurossahan noin ei ole. EKP ei saa suoraan rahoittaa valtioita, joten velat otetaan liikepankeista tai muualta markkinoilta. Liikepankki sitten määrittelee riskipreemiolla lainalle hinnan. Pankille annetaan ikään kuin verotusoikeus koron muodossa. Mikäli valtio ei lunasta velkaansa, niin kyllä rahan tulo ainakin loppuu. Seuraukset? Meidänkin rahaa tarvittiin Kreikkaan.

Julkisen tahon velkaantuminen mahdollistaa yksityistahon rahoitustaseen muodostumisen positiiviseksi.

Spekulatiiviset arvot ovat kyllä iso riski. Arvohan realisoituu vasta, kun osto/myynti tapahtuu. Yleensä jo olemassa olevalle rahalle haetaan turvasatamia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- Julkisen tahon velkaantuminen mahdollistaa yksityistahon rahoitustaseen muodostumisen positiiviseksi.

Siksi pörssi lihookin kovaa vauhtia.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

"Raha piiloutuu kiinteistöjen hintojen nousuun, kullan hinnan nousuun, pörssin nousuun jne..."

Eli minne se raha menee?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #8
Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Blogin linkistä poimittua:

"Harvan mieleen juolahtaa epäillä, että mikä tahansa seteli valuutasta riippumatta on niin epäluotettava varallisuuserä, että se kannattaa vaihtaa johonkin konkreettisempaan omaisuuteen heti ensimmäisen tilaisuuden tullen."

Raha on ihmeellinen "kapistus".

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Italian pankin Bankitalian Bollettino statisticon mukaan maan velka oli helmikuussa 2014 alun 2 107 miljardia euroa.

Italian valtionvelka nousi vuonna 2015 2,17 biljoonaan eli 2 170 miljardiin euroon, nousua siis 63 miljardia euroa vajaassa parissa vuodessa.

Italian hallinnolla on jo velkaa 35 000 euroa per asukas, joka on 6000 euroa enemmän kuin kreikkalaisilla.

Kreikkalaisilla sii 29 000 euroa velkaa jokaista kreikkalaista kohden ja suomalaisilla noin 20 000 euroa per pärstä.

Ei tässä mitenkään voi suomalaisena röyhistellä rintaansa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

https://www.uusisuomi.fi/raha/260211-tasta-syysta-...

Pari poimintaa edellisestä:

”Budjetti lataa isoja riskejä tulevaisuuteen, siihen aikaan, kun Italia ajautuu seuraavaan taantumaan. Silloin joudutaan tekemään kipeitä toimia”, hän kirjoittaa omassa kommentissaan.”

”Joka tapauksessa vaalilupausten lunastaminen velkarahalla tarkoittaa sitä, että rahat otetaan italialaisten taskuista, koska ulkomaalaiset eivät sijoita italialaisiin velkapapereihin tällä hetkellä”, Cottarelli jatkaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

EU pelastaa viimekädessä Italian tuhansilla miljardeilla euroilla ja se pelastaminen tasaa velkaa muun Euroopan ja Italian välillä. Sitten on taas kaikki hyvin.

Ehkä olisi syytä uskaltaa puhua enemmän liittovaltiokehityksestä jo nyt, ennen kuin ajaudutaan siihen pakolla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #6

Liittovaltio ja euro kulkevat käsi kädessä. On otettava joko molemmat tai ei kumpaakaan. Liittovaltio näin erilaisten maiden kesken on ongelmallista ja vaatii sitten isoja tulonsiirtoja maiden kesken. Kysyn, että onko mailla varaa tähän? Mitenkäs sitten tehdään niiden kanssa, jotka eivät kuulu euroon? Viisaita vastauksia kaivataan.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

EKP:n taseessa on yllättävän vähän Italian vastuita, sillä Italian valtion velat ovat muistaakseni 55 % maan omista liikepankeista. Italian yksityinen velkaantuminen on EU:n alhaisinta.

Pohjois-Italia on koko Euroopan vaurain alue.

Ranska se lirissä on seuraavana, vaikka EU:n taholta Italiaa pidetään tapetilla koska uskalsivat ehdotella yli 2 % alijäämää.

Ranskan yli 3 % kroonista alijäämää ei ytimessä jostakin syystä huomata sitten millään. Ranskan vastuita löytyy EKP:n taseesta huomattavasti Italiaa enemmän.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Seuraavaksi kaatuvat siis Italian pankit ja miten sitten käy? Ulospääsynä EKP alkaa rahoittamaan valtioita suoraan, eli tukemaan sitä kautta liikepankkeja. Milloinhan tuon aika on?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eipä sitä juuri muuta ole tehtävissä, kun kasvattaa EKP:n tasetta entisestään, mutta eihän siinäkään ole järkeä pidemmän päälle.

Paljon riippuu myös ns. suuresta kuviosta maailmantaloudessa. Äkillinen taantuma voi saada tapahtumia jos toisiakin liikkeelle monin paikoin EU:n alueella. Voi olla, että Saksa tekee asioista omat päätöksensä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

Minusta on erikoista, kun EU:ssa olisi haettavissa hyviäkin ratkaisuja yhteisistä asioista suurvaltojen paineessa, niin kaikki toiminta kulminoituu euron ongelmiin. Nyt kun taas vahvasti näyttää siltä, että suurvallat ovat alkaneet pönkittämään asemaansa, niin yksittäisellä Euroopan valtiolla on odotettavissa hankalat asemat. EU:n olisi nyt oiva paikka osoittaa oma hyödyllisyytensä, mutta paremminkin nyt osoitetaan oma voimattomuutensa.

Blogin tekstiin viitaten, kysynkin edelleen, että mikä on poliitikkojen rooli nykyisin, kun EKP:kään ei voi kasvattaa tasettaan ilman liikepankkien halua käyttää EKP:n rahoitusta?

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #14

- ilman liikepankkien halua käyttää EKP:n rahoitusta?

Kuka liikepankeista miinuskorolla pelaisi keskuspankin kanssa, odotellaan korkojen nousua, niin peli voi alkaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #16

Miinuskorot pakottavat hakemaan tuottoja muualta. Kasvatetaanko näin kuplaa? Toisaalta markkinoilta voi pyytää millaista korkoa tahansa, mutta eri asia sitten on, että syntyykö "kaupat".

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

EKP on lainoittanut Italian ja Espanjan Target2-maksuvajeita jo n. 400mrd kummallekin. Sekään ei liene aivan merkityksetöntä sitten kun liitokset alkavat nitisemään.

http://sdw.ecb.europa.eu/browseChart.do?node=bbn4859

Lainojen vakuuksina on tietysti ko. maiden valtionvelkakirjoja.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Oma korjausreseptini on:

1. Euroalueen purkaminen ja rahapoliittisen suvereniteetin palauttaminen
2. Kaikki talletustilit Suomen pankkiin
3. Luotonluonnin yhteydessä luodut säästötilit jäävät pankeille, mutta niiden talletusuoja poistetaan tällöin niiden riskitietoisuus palautuu ja luotonluonti "halliintuu".

Kaikki em. ehdotukset ovat poliittisesti mahdottomia, joten niihin palattaneen vasta seuraavan rytinän jälkeen.

--

Valtionvelka on käytännössä "ylijäämäreservien säästötili" ts. valtio maksaa korkoa itse luomistaan ylijäämäreserveistä, jotka ovat syntyneet julkisen alijäämän seurauksena.

En osaa sanoa miksi ko. korkoa maksetaan. Se voi olla jopa turhaa, eli ns. suora keskuspankkirahoitus voi olla ihan toimiva ratkaisu.

Todennäköisesti olemmekin jo suorassa keskuspankkirahoituksessa, sillä euroalueen valtionvelkakirjat jäänevät pysyvästi EKP:n taseeseen, jolloin suoran keskuspankkirahoituksen määritelmällinen kriteeri on jo nyt täyttynyt.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Suora keskuspankkirahoitus on valtioilta eurossa kielletty, mutta voisiko sen jotenkin kuitenkin toteuttaa? Hankaluuksia syntyisi, kun rahoitusta annettaisiin joihinkin maihin kevyemmin kuin toisiin ja euro kuitenkin reagoisi euroalueen laajuisesti. Hankala rasti, mutta onko mahdoton? Mikäli eurosta halutaan toimiva, niin maat pitää saada keskenään enemmän samassa sarjassa painivaksi. Suorassa keskuspankkirahoituksessa emme ole, kun asiaa pitää liikepankeilta kysyä.

Leikkauslistat ja nykymuotoinen velkaantuminen on kyllä poliittinen valinta.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Voidaan jo olla suorassa rahoituksessa mikäli valtionvelkakirjat jäävät taseeseen pysyvästi.

En usko että niitä saadaan enää pois myytyä, vaan suunta tulee olemaan juuri päinvastainen ts. valtionvelan osuus EKP:n taseesta tulee kasvamaan seuraavan taantuman/laman aikana.

--

Mikäli valtio lopettaa velkakirjojen oston ts. koronmaksun ylijäämäreserveistä, niin ohjauskorko putoaa nollaan eli siirrytään suoraan keskuspankkirahoitukseen.

Näinkin voinee ehkä toimia, en ole varma. Tällöin tosin pankkien tulisi siirtyä markkinatalouteen ja hinnoitella riskinsä (= korkonsa) täysin itse eikä tukeutua valtioon.

--

Euron ainoa pelastus on liittovaltio. En näe muuta ulospääsyä.

Euroaikana emme voi tehdä mitään raha- ja pankkiuudistuksia, emmekä tietystikään itsenäistä rahapolitiikkaa.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #19

- Euron ainoa pelastus on liittovaltio. En näe muuta ulospääsyä.

Olen samaa mieltä ja nyt ei asiasta kukaan poliitikko uskalla edes puhua. Istumme pää pensaassa ja odotamme pahinta, mutta emme prkl tee mitään asian hoitamiseksi kuntoon.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #20

EKP ja EU-eliitti ei voi puhua ongelmista mitään, sillä se epävakauttaisi markkinoita.

Heillä on myös käytössääm virheellinen eli ns. uusklassinen talousteoria.

Ko. mallista puuttuu mm. sellainen pikkuriikkinen yksityiskohta kuin velka.

Ilmankos velkakriisit ovat päässeet "yllättämään"!

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #24

Alla on hyvää pohdintaa suorasta keskuspankkirahoituksesta:

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/lu...

http://talousdemokratia.fi/keskuspankkirahoitus/

Sitten EKP:n toimista Kreikan suhteen:

https://rahajatalous.wordpress.com/2015/07/08/euro...

Onko pankkien tehtävä johtaa valtioita?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #19

Itse näen keskuspankkirahoituksen eri tavalla. Keskuspankki rahoittaa valtiota suoraan, kun se "ostaa" siltä suoraan velkakirjan. Nyt liikepankit ostavat velkakirjan ja myyvät sen sitten keskuspankille. Minusta juuri tämä tekee tilanteesta ongelmallisen. Miksi politiikka on luovutettu pankkien haltuun?

Keskimmäistä kappaletta en ymmärtänyt.

Liittovaltio on tosiaan naimisissa euron kanssa. Mikäli mennään liittovaltioon, niin silloin mennään tulonsiirtoihin rikkaimmilta alueilta köyhemmille alueille vai pitäiskö sanoa kehittyneemmiltä alueilta kähittymättömille. En usko, että kansalaiset ovat eri maissa tähän valmiita. En kyllä itsekään keksi parempaa ratkaisua, jos yhdessä halutaan edetä. Suoraa keskuspankkirahoitusta jotenkin hallitusti voisi kuitenkin edes miettiä ratkaisuksi.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen Vastaus kommenttiin #21

Joo, suoraosto on normaali tapa toteuttaa keskuspankkirahoitus.

Mutta itse pidän myös velkakirjojen pysyvää jättämistä taseeseen efektiivisenä "suorarahoituksena".

--

Myös Ahokas&Holapan kirjassa käsitellään keskuspankkioperaatioita. Ellei velkakirjaostoja tehdä, niin ohjauskorko putoaa nollaan (s.165).

Valtion kulutushan on vain sitä, että joku painelee keskuspankin tietokoneen numeronäppäimiä ja hyvittää jonkin liikepankin keskuspankkitiliä. Ohjauskorkoa voidaan säätää erikseen tai olla säätämättä.

En ole vielä keksinyt perustetta keskuspankkirahoitusmallin kumoamiseksi.

--

Pitäisi hyväksyä koko paketti euron pelastamiseksi: tulonsiirrot, yhteisvelka (eurobondit) ja yhteinen finanssipolitiikka.

Se on tällähetkellä poliittisesti mahdoton yhtälö, vaikka sitä markkinoisi eri nimellä kuin liittovaltio.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #26

Ohjauskorko menettää merkityksensä, jos keskuspankkirahaa tuupataan liikenteeseen niin paljon, että sitä ei tarvitse enää pankkien muuten hankkia.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio Vastaus kommenttiin #28

Rahakin menettää merkityksensä jos sitä tuupataan liikaa liikenteeseen. nyt tältä on vältytty, kun raha ei kierrä koko taloutta ympäri vaan se siepataan talteen jo pintakerroksissa.

Miten olisi käynyt jos EKP rahankylvö olisi toteutettu helikopterirahana?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #29

Vanhanaikainen tasapainovaaka on hyvä mittari. Kun kupit ovat tasapainossa ja toisessa on työ ja tuotanto sekä toisessa rahat, niin toiseen kuppiin lisääminen vaikuttaa myös toiseen.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

- En usko, että kansalaiset ovat eri maissa tähän valmiita.

Eivät ole, kun ajatus kulkee nurinkurisesti. Ajatellaan, että ollaan kansallisvaltiossa ikuisesti, vaikka liitymme yhteen. Eihän unioni ole enää lohkoissa, vaan siellä on vain yhdet rajat - ulkorajat. Suomessa alueet saavat tukea, eikä sitä pidetä kovin pahana, mutta jos sama tapahtuisi Euroopan laajuisesti se on mörkö numero yksi.

Jos Suomessa Rautavaaran kunta esim. saa valtiolta tukea se ei ole kovin paha, mutta jos Euroopassa Kreikka saa, niin johan on iso pentele.

Euroon meno edellytti kovaa ponnistusta, tiedettiin jo mennessä että vaikeaa on. Nyt kun vaikeuksia tulee märistään omasta markasta. Poliittiset päättäjät eivät uskalla mennä eteenpäin, eikä kansa halua pakittaa takaisin menneeseen, joten lillumme siinä jossain välissä jossa ei ole entistä eikä tulevaa, mutta olla pitää.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Kyllähän tämä erikoinen tilanne on. Vaaleja on vähän väliä jossain ja poliitikkojen pitää päästä pullistelemaan, vaikka todellisuudessa vaikutusmahdollisuudet ovat heikot. Leikkauslistojen tekoa tuskin yksikään poliitikko haluaa ja se on kuitenkin edessä, jos tästä yhdessä ulos halutaan.

Todellisuudessa tässä tilanteessa pelätään vapaamatkustajia, joissa muilta odotetaan venymistä ja itse halutaan kaikki hyödyt. Nykyinen rahajärjestelmä ei ole sellainen, että kaikki vain voittaisivat, jos nyt sitten on koskaan sellainen voinut ollakaan.

Toimituksen poiminnat