jariojala

Kaikesta voidaan sopia kun vain halutaan sopia

Kaikesta voidaan sopia kun vain halutaan sopia

Alla on yhden sektorin työehtosopimus. Tuo on kyllä hämmästyttävää luettavaa siitä, että mitä kaikkea on sopimalla saatu aikaan. Oma ehdotukseni nykyisen riidan sopimesta on lopussa.

https://selry-fi-bin.directo.fi/@Bin/a821c41f4eeb436ecdd9eb81c1a5e406/1540361047/application/pdf/66442234/Elintarvikealojen%20tes%202017-2021%20%28ID%2039719%29.pdf

Irtisanomisestakin on sovittu tosi laajasti eri irtisanomisaikoineen. Myös työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan on otettava huomioon, joten pienen yrityksen eli mikroyrityksen olosuhteet on otettava huomioon ainakin tuossa sopimuksessa.

”Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella. Työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.”

Tuomas Lantto sanoo blogissaan http://tuomaslantto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262992-pienyritysten-todellinen-tyollistamisen-este?ref=poiminnat näin:

”En todellakaan tiedä kuinka kauaksi todellisesta maailmasta nykyinen hallitus on karannut, mutta pienyrityksen, eikä kovin monen muunkaan yrityksen suurin työllistämisen este ei ole työntekijän irtisanominen. Suurin este palkkaamiselle on ettei sopivia työntekijöitä löydy. ”

Olen itsekin käsitellyt samaa asiaa täällä http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262629-korkeat-irtisanomisen-perusteet-suojaavat-yrittajaa.

Eri tahot ovat tuoneet esille, että ketään ei palkata irtisanottavaksi. Kysynkin, että halutaanko irtisanomislailla todellisuudessa irtisanoa vain helpommin vanhoja työntekijöitä? Silloin en kyllä näe järkeä suunnitellun lain työllistämisvaikutuksilla.

Kun nyt joka puolella sanotaan, että pulaa on osaavasta työvoimasta, niin eikö olisi järkevää antaa mahdollisuus kokeilla työttömien työntekijöiden osaamis- ja oppimiskykyä? Pitkäaikaistyöttömien työllistämisen helpottamiseksi on sovittu seuraavaa:

”Vuoden 2017 alusta työsopimuslain ensimmäiseen lukuun lisätään kokonaan uusi 3 a §, jonka mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä erityistä syytä tai työvoiman tarpeen tilapäisyyttä silloin, jos palkattava henkilö on ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija sopimuksen tekemistä edeltävien 12 kuukauden ajan. Määräaikainen sopimus voidaan tällöin tehdä enintään vuoden pituiseksi. Sopimus voidaan tehdä lyhyemmäksikin aikaa ja uusia enintään kahdesti, kunhan sopimusten yhteenlaskettu kesto ei ylitä yhtä vuotta. Jos työntekoa halutaan jatkaa pidempään, työsopimusta jatketaan toistaiseksi voimassa olevana tai mahdollisesti määräaikaisenakin, jos ”normaalit” määräaikaisen työsopimuksen edellytykset täyttyvät.”

Miksi tätä ei voi laajentaa koko työttömien työntekijöiden joukkoon? Työntekijät saisivat töitä, jolloin voisivat osoittaa kykynsä ja työnantajat saisivat lisää aikaa siihen, että voisivat katsoa työntekijän sopivuutta valittuun tehtävään. Eikö tässä voittaisi kaikki? Työpaikasta toiseen siirryttäessä ei tätä siis sovellettaisi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

EK:n puolellakin perustellaan määräaikaisuuden vaikutuksia irtisanomislakia vaikuttavimmiksi. Oma ehdotukseni blogissa on vielä radikaalimpi, mutta en lähde arvioimaan sen vaikutuksia tai mahdollisuuksia tulla vaihtoehdoksi irtisanomislain sijaan.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/c45b8baf-d038-...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Aiheellisia kysymyksiä Kauppalehden sivuilta:

”Yritysten näkökulmasta asia on selvä: määräaikaisen työsopimuksen riidaton ja vapaa tekomahdollisuus madaltaa selkeästi työllistämiskynnystä, kun taas oikeusvaikutuksiltaan epäselvä irtisanomislaki ei näin vaikuta. Nyt herää kysymys, haluaako hallitus tosissaan ratkaisua asiaan?”

”Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan kustannuskilpailukyvyn parantamiseen ja siihen, ettei teollisuuden kustannuksia lisätä. Nyt työtaisteluaalto mitättömän lakimuutoksen takia aiheuttaa valtavia tappioita teollisuudelle, eikä hallitusta kiinnosta tilanteen ratkaiseminen?”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ek-ihmettelee-s...

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Suomi lukuina sivulla 49 kerrotaan, että 0-4 henkilön yritykset työllistävät 252000 henkilöä. Ilmeisesti rekisterissä on paljon pöytälaatikkofirmoja, kun noita yrityksiä on kuitenkin noin paljon enemmän. Toinen luku kertoo, että 5-19 henkilöstön yritykset työllistävät 258 000 henkilöä. Taas hankalaa, kun tilastoidaan asioita eri luokituksilla. Yhteensä noista alla olevista linkeistä voi kuitenkin vetää sen johtopäätöksen, että alle 5 hengen yrityksille lakimuutoksista on työllistämisen osalta isompi merkitys. Näin nyt esillä ollut alle 5 hengen yritysten määräaikaistyöllistäminen on merkittävä asia. Sipilän mukaan ei.

https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_yri...

http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkais...

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Miten se paikallinen sopiminen menee elintarviketeollisuudessa? Nopeasti katsoen en löytänyt TES:sta määräyksiä siitä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Tuossa sopimuksessa tuli haulla "paikalli" osumia 65 kappaletta. Niissä näytti olevan paikallisia ehtoja, joten ilmeisesti niin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

https://teknologiateollisuus.fi/sites/default/file...

Tuossa tuli samalla haulla 184 osumaa. Paikallista sopimista on siis harjoitettu, mutta varmaankin sitä halutaan lisää. Paikalliselle sopimiselle näyttää olevan melko tarkkaan sovitut rajat, joten lieneekö halua laajentaa sopimisen aluetta?

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Siis tarkoitin sellaista erillistä pykälää, jossa olisi sovittu menettelytavoista paikallisen sopimisen yhteydessä. Esim. mitä voidaan sopia työntekijän kanssa, mitä luotamusmiehen kanssa jne.

Tuo paikalli -haku tuo tällaisia kohtia "Kun paikallinen osapuoli on ilmoittanut haluavansa alistaa asian liittojen ratkaistavaksi, on muistio..". Näillä ei ole mitään tekemistä paikallisen sopimisen kanssa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #7

Otan tuohon alle muutaman kohdan molemmista esillä olleista sopimuksista. Minä muistutan, että minulla ei ole mitään paikallista sopimista vastaan. En myöskään ala käymään väittelyä näistä esimerkin työehtosopimuksista. Yleensä työnantajan edustaja ja luottamusmies nuo paikallisesti sopivat. Nopealla vilkaisulla tuo alimmainen on mielenkiintoinen, koska siinä luvataan poiketa vähimmäisehdoista. Kyllä nuo paikalliset sopimukset koskevat nimenomaan konkreettisia asioita työnantajan ja työntekijän välillä.

”Keskeytyvässä ja keskeytymättömässä 3-vuorotyössä katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi ne tunnit, jotka kullakin kalenteriviikolla ylittävät työtuntijärjestelmässä asianomaisen viikon säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän, ellei ole paikallisesti sovittu näiden ylityötuntien korvaamisesta vastaavalla vapaa ajalla.”

”Työaikamallien tuleminen osaksi työehtosopimusta edellyttää liittojen hallintojen hyväksyntää, minkä jälkeen ne ovat vapaasti, osana työehtosopimusta, otettavissa käyttöön paikallisesti sopien luottamusmiehen kanssa.”

”Vuosi 2018 Neuvottelut palkkaratkaisusta ja sen perusteista Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti ottaen huomioon yrityksen tai työpaikan talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne sekä kustannuskilpailukyky markkinoilla. Paikallisten neuvottelujen tarkoituksena on löytää kunkin yrityksen tai työpaikan tilannetta ja tarpeita vastaava palkkaratkaisu. Tavoitteena on myös tukea palkanmuodostuksen kannustavuutta, oikeudenmukaista palkkarakennetta ja palkkaporrastusta sekä tuottavuuden kehittymistä työpaikalla. Paikallinen palkkaratkaisu Paikallisessa palkkaratkaisussa sovittavia asioita ovat palkantarkistusten toteutustapa, ajankohta ja suuruus. Sopimus tehdään pääluottamusmiehen kanssa 14.12.2018 mennessä, ellei käsittelyajan jatkamisesta sovita.”

”Työnantajan toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi voidaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen välillä sopia palkka- tai muita taloudellisia etuuksia koskevien työehtojen sopeuttamisesta myös työehtosopimuksen vähimmäisehdoista poiketen siten kuin jäljempänä on sovittu. Muilla taloudellisilla etuuksilla tarkoitetaan lauantailisää, sunnuntaityölisää, vuorotyölisiä ja olosuhdelisiä sekä mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Sopimus tehdään koskemaan yritystä tai sen osaa.”

Toimituksen poiminnat