jariojala

Julkinen sektori nostaa keskimääräisiä työeläkkeitä rajusti

Julkinen sektori nostaa keskimääräisiä työeläkkeitä rajusti

Otsikon päätelmiin olen tullut seuraavan blogin kirjoituksista.

http://www.etk.fi/milta-suomalaisten-elakkeet-nayttavat-mediaanilla-kuvattuna/

Vuonna 2016 keskimääräinen kokonaiseläke oli 1632 €/kk. Naisten eläkkeet pienensivät eläkkeitä ja miesten taas nostivat, mutta siis keskimäärin eläke oli tuo. Kun keskieläkkeistä tarkasteluun otetaan vain

”Jos tarkastellaan vain sellaisia henkilöitä, joilla koko työhistoria koostuu työskentelystä vain yksityisellä sektorilla eivätkä he ole olleet yrittäjinä saadaan keskieläkkeeksi 1073 €”.

, niin homma muuttuu kiinnostavaksi. Tietenkin on henkilöitä, jotka ovat toimineet sekä työntekijöinä yksityisellä puolella, että julkisella puolella ja osa on voinut olla myös yrittäjänä. Nyt tarkastellaan vain koko uransa yksityisellä puolella ollutta työntekijää.

Aikaisemmassa luvussa 1073€ mukana oli perhe-eläke, mutta ei kansaneläkettä. Kun lukuun lisätään kansaneläke, niin silloin keskieläkkeeksi tulee 1241€. Karkea laskelma menee siten jotenkin näin, kokonaiseläke 1241€ - kansaneläke 168€ - perhe-eläke 68€, josta jää itse työeläkkeen osuudeksi 1005€. Yksityisellä puolella koko uransa tehneen työntekijän kokonaiseläke 1241€ on siis n. 76 % keskimääräisestä kokonaiseläkkeestä 1632€.

 Otetaan sitten yrittäjät mukaan laskelmiin linkin lukujen valossa.

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Yrittajien_lakisaateinen_elaketurva_tyourat_tyotulot_ja_rahoitus.pdf

”Vuoden 2014 lopussa työeläkkeet olivat palkansaajien eläkelakien osalta keskimäärin 1 230 euroa (mediaani 1 090), kun YEL:n mukaan maksettavat eläkkeet olivat 1 130 euroa (mediaani 930) (vrt. YEL-eläke kuviossa 3.6). MYEL:n mukaan maksettavat eläkkeet olivat keskimäärin 570 euroa (mediaani 480) eli selvästi pienempiä.”

Yrittäjien kokonaiseläkkeet eivät siis nosta yksityisen puolen kokonaiseläkkeitä.

Palataan alkuun ja muistellaan 1632€:n kokonaiseläkkeitä. Yksityisen puolen eläkkeet ovat reilusti alle kyseisen luvun, joten mikä nostaa kokonaiseläkettä? Ainoaksi johtopäätökseksi tulee julkinen puoli. Aikoinaan julkisella puolella oli eläkekarttumana 2,2 %, mutta pelkästään tämä ei voi olla syynä. Lisäksi myös palkkojen on täytynyt olla keskimäärin huomattavasti yksityisen sektorin palkkoja korkeammat.  

Vaadinkin nyt, että jatkossa eläkekeskustelussa erotellaan yksityisen puolen ja julkisen puolen eläkkeet toisistaan. Aletaan puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ja unohdetaan tarkoituksellinen aivopesu. Iso osa keskusteluissa olleista ”eläkeläisköyhistä” löytyy varmaankin juuri näistä yksityisen puolen vakuutetuista.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Työeläkejärjestelmä perustettiin 1960-luvulla. Tästä poiketen kunnat aloittivat varovaisen eläkerahastoinnin vasta v. 1989 ja valtio varsin varovaisesti v. 1993, vaikka eläkelupaukset oli annettu aiemmin jo yli miljoonalle palkansaajalle. Tämä suuri kupla tulikin sitten myöhemmin maksettavaksi seuraaville sukupolville.

Julkisen sektorin rahastoini ja vastuut ovat edelleen pahasti ristiriidassa keskenään, jonka rahoitus odottaa edelleen maksajaansa nykyisestäkin kohonneiden verojen muodoin veronmaksajille jatkossa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Katsaus_elake...

Julkisen sektorin osuus eläkeläisistä oli 29,8 % ja eläkemeno 37 %.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomen eläkkeellä pärjää, kun myy asuntonsa ja muuttaa ulkomaille.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Totta tuokin, mutta kyllä täällä olijoille tulee aina vaan vaikeammat ajat, kun rahat kulutetaan ulkomaille. On jo nyt iso ongelma siinä, että rahaa virtaa rajoilta ulos kiihtyvällä tahdilla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Onko muita vaihtoehtoja? Dan-kortti taskuun ja menoksi.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #5

Onhan niitä vaihtoehtoja, mutta kyllähän jokainen tekee itse omat päätöksensä. Taidat olla oikeassa esittämäsi vaihtoehdon houkuttelevuudesta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

Ihminen elää ajassa, paikassa ja vallitsevissa olosuhteissa.

Helpointa on muuttaa itseään ja paikkaansa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #7

Yksityisellä puolella eläkkeensä tienannut säästää muuttaessaan vaikkapa etelään.
Julkisen puolen eläkeläisen ei kannata muuttaa. Maksaa sen jälkeen veroa sekä Suomeen että uuteen asuinmaahansa.
Ei taida kuitenkaan koskea poliittisia virkamiehiä eikä poliitikkoja. En tiedä. On vain villi arvaus, joka perustuu siihen miten poliitikot omia etujaan varjelevat.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #9

#9
Tuntemani virkamiespariskunta asuu kesät Suomen mökillään 4-5 kuukautta ja Portugalissa muun ajan.

He ovat kirjoilla Suomessa ja maksavat verot vain Suomeen.

Vakituisen asuntonsa he ovat vuokranneet ja ovat siellä kirjoilla.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala
Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/Elakkeet_ja_e...

Sivulta 95.

"Vuonna 2014 eläkeläisten käytettävissä oleva ekvivalenttitulo oli keskimää-
rin 27 700 euroa vuodessa eli noin 2 300 euroa kuukautta kohden (kuvio 4.1)."

Katso linkistä vielä sivu 90 taulukko 4.1.

Kyllä näidenkin tietojen varassa alkaa yhä enemmän ihmetyttämään nämä ekvivalenttiluvut. Suorastaan epäilyttämään.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Seuraava tarve on leikata perhe-eläkkeitä? Isohan tuo osuus keskimäärin yksityisellä sektorilla onkin, vai mitä?

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235670-t...

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704152200103341...

Paljonkohan nuo asiantuntijat uskovat tuosta noin 1000 euron potista voitavan jakaa puolisolle? 25 % vai 50 %, keskimääräisestä eläkkeestä? Esittäjien esteellisyyttä on alettava tarkastelemaan suurennuslasilla.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/He...

Oletaan kuvitteellinen tilanne, jossa vähennysten jälkeen jää yhdelle eläkeläiselle 50 000€ verotettavaa tuloveroa. Tuosta tulosta veroa joutuu maksamaan 5207,50€. Kuvitellaan sitten, että tuo eläketulo jaetaan kahdelle (siirto puolisolle 50 %) eläkeläiselle ehdotuksen mukaan. Nyt molemmilla verotettavaa on 25 000€, josta tulovero on 514,25€, eli yhteensä (2x) 1028,50€. Tuloverot pienenevät oleellisesti ja mikä sitten on vaikutus kokonaisverotukseen?

Pienissä eläkkeissä siirto ei vaikuta tuloverotuksen osalta mitenkään. Haiseeko esitys Teistä miltäkään?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl...

Ei näytä olevan oikein keskusteluhalukkuutta, joten ilmaisen näkemykseni perhe-eläkeuudistuksesta ja muustakin selkokielellä.

Perhe-eläkeuudistuksen tarkoitus on säästää kuluja alkuvaiheessa noin 1 miljardia euroa. Uudistusta ajetaan läpi vetoamalla lapsiperheisiin ja avoliittoihin. Tietenkin näiden tahojen odotetaan kannattavan uudistuksia, eikä asiaanperehtymätönkään voi osoittaa kylmää sydäntä heitä kohtaan.

Oletetaan, että tuo säästetty raha siirtyisi alennuksina maksuihin, jota en kyllä usko. Tuolloin alennuksesta hyötyisi työnantaja suoraan n. 75 % ja loput menisivät työntekijälle. Työnantajan kilpailukyvyn parantumista luultavasti hehkutettaisiin kilpaa. Mikään ei kuitenkaan takaa, että säästöä käytetään työllistämiseen, sillä muutakin käyttöä rahalle löytyy. Työntekijä taas kuvittelee saavansa säästöjä, mutta todellisuudessa vanhat lupaukset säilyvät ja ne on edelleen maksettava eläkemaksuissa.

Muutosten seurauksena tulevat perhe-eläkkeet ovat aikaisempia huonompia, joten nykyiset maksajat saavat huonomman "tuotteen" vastineeksi rahoilleen. Kuten jo aikaisemmin kommentoin, niin hyötyjiäkin on. Suurimmat hyötyjät tulevat löytymään isojen eläkkeiden saajista veroetuina. Yksityisen puolen eläkevakuutetut eivät nauti suurista eläkkeistä, joten heidän hyötynsä jäävät niiden isojen eläkkeiden saajien osalle. Julkisella puolella hyötyjiä on enemmän suurempien eläkkeidensä takia.

Mieti nyt itse tarkkaan, että ketä varten näitä uudistuksia jatkuvasti ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Eläkkeitä leikataan, palkkoja leikataan, veroja muutetaan maksuiksi ja kaikki pitää ottaa hymyssä suin vastaan. Milloin pohja tulee vastaan kohdallasi?

Toimituksen poiminnat