*

jariojala

Taitettu indeksi

Keskustellaan vielä hiukan taitetusta indeksistä                 

Itse käsitän keskustelun taitetun indeksin elintasoa alentavasta vaikutuksesta näin.

Oletetaan vaikkapa osastonhoitaja, jonka palkka on n. 3000€/kk hänen nyt jäädessä eläkkeelle. Hän on ansainnut työuransa aikana eläkettä (40 vuotta kertymällä 1,5 %, palkkasummasta 1200000€), joka on eläkkeelle jäännin hetkellä 1500€/kk, eli 50 % loppupalkasta ja hänen osastonhoitajana jatkavien työkavereidensa palkasta.

Ajatellaan sitten, että jatkossa palkkojen muutos on 3 % vuosi ja inflaatio 1 % vuosi. Taitetun indeksin kerroin on siten 1,014, koska palkkojen vaikutus on 20 % ja hintatason vaikutus 80 %. Palkkoja korotetaan kertoimella 1,03.

Työssä jatkavien osastonhoitajien palkka on 5 vuoden päästä 3477,82€ ja eläkeläisen eläke on 1607,98€. 10 vuoden päästä osastonhoitajan palkka on 4031,75€ ja eläkeläisen eläke on 1723,74€. Alun eläkkeen suhde 50 % töissä jatkavan osastonhoitajan palkkaan nähden on laskenut 5 vuodessa 46,24 %:iin ja 10 vuodessa 42,75 %:iin vertailupalkasta. 20 vuoden päästä suhde on 36,56 %.

Palkkaindeksin puolustajat siis katsovat, että palkkakehitys seuraa yleistä elintason nousua ja taitettu indeksi ei. Kun Euroopassa köyhyys määritellään 60 %:ksi mediaanitulosta (nyt n. 1190€), niin pitkällä juoksulla indeksistä seuraa, että osa eläkeläisistä putoaa tuon rajan alle, ja siten heidät määritellään köyhiksi.

Työeläkkeen tarkoitus on seuraava:

”Työeläkkeen tarkoitus on turvata kohtuullisessa määrin toimeentuloa, kun työansio lakkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi.”

Oikea kysymys tässä kiistassa onkin, että mikä on kohtuullisesti turvaava määrä? Mikäli lähtötilanteessa eläkettä saadaan 50 % osastonhoitajan lähtöpalkasta ja sitä pidetään kohtuullisen toimeentulon määränä, niin onko 20 vuoden päästä oleva tilanne edelleen sama, kun eläke on 36,56 % ko. palkasta? Onko nykyinen järjestelmä hyvä, jossa siis eläkkeet seuraavat muutoksia taitetun indeksin mukaan? Palkkaindeksillä tuo ero olisi koko ajan sama, eli eläke olisi 50 % osastonhoitajan palkasta.

Keskustelussa on usein väitelty ostovoiman kehityksestä ja elintason säilyttämisestä samassa lauseessa, mutta mikä on tuo tarkoitettu toimeentulon kohtuullinen määrä yli ajan? Sano sinä.

Otetaan vielä lopuksi erottelu kansaneläkkeen ja työeläkkeen väliltä:

”Työeläke turvaa työntekijänä tai yrittäjänä toimineen henkilön kulutustason säilymisen kohtuullisena. Kansaneläke yhdessä Kelan maksaman takuueläkkeen kanssa turvaa kaikille eläkeläisille perustoimeentulon.”

Oletuksena on, että osastonhoitajan palkka seuraa palkkaindeksiä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olet asian ytimessä. Eriyttäisin kuitenkin kaksi asiaa. Tuo kohtuullisuuskysymys liittyy mielestäni eläkkeen suuruuteen eläkkeelle jäätäessä. Eläkkeen kasvu eläkkeelläoloaikana ei mielestäni liity tuohon asiaan. Elinkustannusindeksi ylläpitää saman elintason, mikä on eläkkeelle jäädessä. Mikä on kohtuullista tänään lienee kohtuullista myös huomenna. Mielestäni on kohtuullista ettei ostovoima pienene.

Toinen kysymys liittyy yleiseen elintason nousuun yhteiskunnassa. Kuuluuko työn tuottavuuden paranemiseen perustuva elintason nousu (indeksin ylittävä palkkojen nousu) myös eläkeläisille? Asiaa voi hyvinkin perustella molempiin suuntiin. Keskustelun kannalta olisi kuitenkin hyvä, että puhuttaisiin asioista niiden oikeilla nimillä, eikä valiteltaisi väärin perustein köyhtymisen vääryyttä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Noilla käytettävillä indekseillä on oleellinen merkitys koko järjestelmässä.

Otan esimerkin yhdestä eläkekirjasta:

"Esimerkkinä olkoon henkilö, jonka eläke on alkanut vuonna 2005. Hänen vuoden 1975 voimassa olleesta työsuhteestaan on karttunut eläkettä, joka on sidottu indeksiin ja näiden indeksikorotusten osuus vuonna 2005 on noin 83%. Toisin sanoen sovellettava indeksi on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi vuodesta 1975 vuoteen 2005. Vastaavasti jos vuonna 2005 vanhuuseläke on ehtinyt jatkua jo 20 vuotta, indeksikorotusten osuus koko eläkkeestä on 47%, siis lähes puolet."

Tästä syystä en usko, että järjestelmän tarkoitus on ollut keskittyä vain eläkkeellejäämishetken palkkaan. Mutta mitä tuolla kohtuullisuuskysymyksellä yritetään meille viestiä, niin onkin pohtimisen arvoista?

Kun eläkettä karttuu, niin palkat kasvavat palkkakertoimen mukaan. Karttumat siis seuraavat palkkojen kehitystä 80% ja hintakehitystä 20%. Onko noiden kehitysten tarkoitus olla kohtuullista? En oikeasti tiedä, että mikä on oikea tulkinta asiaan, mutta odotellaan valistuneita arvioita lisää. Parempien indeksien rahoitus on sitten vielä kinkkisempi kysymys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Toki indeksi vaikuttaa valtavasti. Itse en ole edes varma kannastani, kai minä jotain välitason taitettua indeksiä kannatan (jos nykyjärjestelmällä jatketaan). Jossain kohtaa on katsottava mitä lysti maksaa, ei se ole pelkkä periaatteellinen kysymys.

Toki tulot romahtavat kun siirtyy eläkkeelle, mutta kun puhutaan eläkeaikana köyhtymisestä, nousevat niskakarvat pystyyn. Kiljusen vielä jotenkin ymmärrän, kuulunee aatteen retoriikkaan, mutta kun Ilaskivikin...

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #5

Tämä on iso kysymys ja siksi yritän omalta osaltani tuoda faktoja keskusteluun. Vaikutukset pitkällä aikavälillä ovat isoja ja valitettavasti tulevaisuutta pitää ennustaa. Tuo ennustamien onkin sitten taitolaji?

Yritin tuossa blogissa kertoa oman näkemykseni siitä, että mitä uskon tuolla eläkeaikaisella köyhtymisellä tarkoitettavan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

Ymmärrän kyllä mitä sillä tarkoitetaan. Jos minä saan miljoonan mutta naapuri saa kaksi, köyhdyin, suhteellisesti. Ottaa päähän, kun tahallaan väärinkäytetään sanoja. Siksi sanoin, että rehellisyys voisi edesauttaa keskustelua.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Kun eläkeindekseistä puhutaan, on kaiken aikaa muistettava, että alkuperäinen eläke on jotain puolet palkasta. Sillä voi jatkaa elämäänsä entiseen malliin vain, jos on nauttinut keskimääräistä suurempaa palkkaa ja pystynyt tekemään säästöjä.

Jos palkka on ollut vaatimaton ja työura vielä repaleinen, eläkkeelle joutuminen tuottaa suuria taloudellisia ongelmia. Keskituloiset vajoavat vähävaraisiksi ja pienituloiset putoavat lattian läpi maitokaupoista leipäjonoihin.

On myös muistettava, että eläkeläisten odotetaan auttavan näinä huonoina talousaikoina työttömiksi jääneitä lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Tämä onnistuu hyvätuloisilta. Mutta usein jo keskituloisille se on mahdotonta. Eläkkeiden taso tuntuu täten myös nuorten elämässä. Pelkästään tästä syystä eri ikäryhmiä ei saa provosoida tässä asiassa vastakkain. Kurja eläke merkitsee ylisukupolvista köyhyyttä.

Eläkeyhtiöt yrittävät taktisista syistä usuttaa eläkeasiassa eri ikäryhmiä vastakkain toistensa kimppuun. Sitten eläkejohtajat voivat kulman takana naureskella miljardipottiensa juuressa ja suunnitella rauhassa ökybisneksiään rahoilla, jotka on tarkoitettu eläkkeiden maksuun.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

En itsekään halua vastakkainasettelua. Oikeudenmukaisuus on myös tärkeää.

Itse haluan selvyyden tuohon kohtuullisuuden määritelmään tässä vaiheessa ja siitä on sitten helpompi jatkaa pohdiskelua eteen päin.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

”Työeläkkeen tarkoitus on turvata kohtuullisessa määrin toimeentuloa, kun työansio lakkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi.”

Minusta tuossa on mielenkiintoista se, että kohtuullisuudella viitataan vanhuuseläkkeeseen, työkyvyttömyyteen, työttömyyteen ja huoltajan kuolemaan. Kaikilla noilla on omat laskukaavansa. Tällöinhän koko laskukaavan on tarkoitus toteuttaa tuota kohtuullisuutta. Miten vaikkapa 3 vuoden työskentelyn jälkeen alkavaa työkyvyttömyyseläkettä ja 10 vuoden työskentelystä syntynyttä eläkeoikeutta voidaan verrata kohtuullisuuden mukaan? Entä leskeneläkettä vastaavasti jne. Uskoisin, että 40 vuoden työskentelylle on annettava määrällisesti suurin arvo noista vaihtoehtoisista kohtuullisuuksista. Tällöin myös voisi olettaa, että koska laskukaavassa loppueläkettä määritettäessä käytetään kohtuullista palkkakerrointa, niin saman kohtuullisuuden voisi olettaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Nyt se filosofi taas heräsi minussa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Eläkettä kertyy prosentteina palkoista. Voiko kohtuullisuutta arvioida saavutetun eläkkeen muodossa, eli ovatko 20000€/kk eläkkeet ja 1350€/kk (tässä määrässä ei enää ole mukana kansaneläkettä) eläkkeet molemmat kohtuullisia määritelmän mukaan? Mikäli näin on, niin silloinhan taas mennään arvioinnissa karttuman ja palkan suhteisiin. Miltä tämä kuulostaa?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ei tästä näytä oikein kunnon väittelyä syntyvän, joten lisää vettä kiukaalle.

Kaikki edellä kuvattu huomioiden lähtisin siitä olettamasta, että koska kaikki alkavat eläkkeet ovat kohtuullisia eläkkeen alkaessa, olivatpa ne sitten 1500€/kk tai 10000€/kk, niin kohtuullisuuden määrittelee työskentely ja sitä seuraavat laskukaavat.

Vanhuuseläkettä ansaitaan 1,5% palkoista. Unohdetaan noista pikkuviilaukset. Jokainen saa ammattinsa mukaista palkkaa, johon yleensä tehdään yleissitovia korotuksia työmarkkinajärjestöjen sopimusten mukaisesti. Blogissa kuvattu osastonhoitaja saa siis yhdessä muiden osastonhoitajien kanssa saman korotuksen, joten ansaittu eläke seuraa täysimääräisenä sekä omaa palkkaa, että muidenkin osastonhoitajien palkkaa. Nousevat palkat nostavat euromääräistä eläkettä, mutta itse karttumaprosentti ei muutu. Tätä voitaneen pitää määritelmän mukaisena kohtuullisuutena.

Yhden vuoden työskentely tuo 1,5%:n eläkkeen ansaitsijalleen. Työskentelemällä 40 vuotta ansaitaan 60%:n eläke omasta palkkasummasta. On kuitenkin edellä kuvatun mukaan muistettava, että eläke karttuu yleisen osastohoitajien palkkakehityksen mukaan. Eläkettä kertyy siis "palkkaindeksin" mukaan.

Jokainen kerryttää omaa eläkettään yllä kuvattujen kohtuullisten periaatteiden mukaan. Eläkkeelle jäätäessä jokainen saa sitten ansaitsemaansa eläkettä, joka määritellään palkkakertoimella aloitushetken tilanteeseen. Palkkakertoimessa otetaan palkkojen muutos huomioon 80% ja hintatason muutos 20%. Historiassa laskennassa on käytetty myös 100% palkkaindeksiä ja ns. puoliväli-indeksiä. Palkkakertoimella tosiasiallisesti puututaan takautuvasti ansaittuihin palkankorotuksiin (niihin kohtuullisiin) eläkkeitä heikentävällä tavalla.

Eläkkeet perustuvat täysin työskentelyaikaan, jolloin voidaan perustellusti sanoa, että kohtuullisuuskin määräytyy samoin. Jos määritelmä hyväksytään, niin silloin kohtuullisuuden vuoksi eläkkeidenkin indeksikorotusten tulee seurata palkkoja 80% ja hintatasoa 20%, ellei jopa 100%:sti palkkoja.

Oliko tuossa mitään järkeä kohtuullisuutta pohdittaessa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuntuu, että haet perustelua takaperin, prosessista jonka ei ole ajateltu määrittelevän tulevan eläkkeen kohtuullisuutta. Uskoisin tulokulman olevan eri. Täydellä (40v) työhistorialla on ajateltu ansaittavan 60% eläke (kohtuullisen määritelmä). Tuon 1,5% kertymän indeksillä korjattuna on siis tarkoitus säädellä eläkekertymää työssäoloajalta.

Käytännössä uusi tapa leikkaa suurituloisten eläkkeitä aiempaan verrattuna, jolloin (muistaakseni) eläke määräytyi viiden viimeisen vuoden tulojen perusteella. Nythän tuo 60% toteutuu vain jos "tekee koko työuransa samoja hommia" ja silloin lopputulemakin on aika lailla sama kuin vanhassa järjestelmässä. Jos palkka nousee pitkin työuraa yli indeksikorotusten, ei pääse lähellekään 60% tasoa loppupalkasta.

Esimerkkisi osastonhoitajahan ei pääse 60%, koska on tehnyt puolet urastaan sairaanhoitajan työtä. Pahimmassa tapauksessa vielä ollut osittain virkavapaallakin suorittaessaan korkeakoulututkintoa.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

”Työeläkkeen tarkoitus on turvata kohtuullisessa määrin toimeentuloa, kun työansio lakkaa vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman vuoksi.”

Kun työansio lakkaa, niin työeläkkeen tarkoitus on turvata vanhuuden toimeentuloa kohtuullisessa määrin. Työansion toimeentulo muuttuu siis vanhuuden kohtuulliseksi toimeentuloksi. Lähtökohtana ja arvion perustana on siis työansiolla saavutettu toimeentulo. Kärjistäen voisi sanoa, että Helsingin keskustassa asuva tarvitsee enemmän kohtuullista toimeentuloa elääkseen, kuin vaikkapa Viitasaarella asuva.

Oikeastaan en näe sillä merkitystä, että saako 20%:n vai 60%:n eläkkeen palkastaan. Kaikkihan riippuu työskentelystä ja ansaitusta palkasta. Näen sillä merkitystä, että millä laskentakaavalla nuo 20% tai 60% syntyvät. Tavallaan jo tuo yksi karttuma 1,5% siis pitää sisällään kohtuullisuuden määritelmän. Ansaitset kohtuullisen 1,5%:n eläkkeen vuodesssa työskentelemällä. Jos ansainta pitää sisällään kohtuullisuuden, niin miksi sama ei pätisi eläkettä (ansaintaa) nautittaessa? Palkkakerroin kohdistuu ansioaikaan.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #12

Noin minusta voisi ihan hyvin ajatella. Mutta, eläkejärjestelmän päättäjät

http://jariojala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224812-t...

ovat päättäneet toisin. Työntekijän eläkelaki kertoo eläkkeelläoloajasta seuraavaa; lue 98§.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/2006039...

Alun eläkkeen kohtuullista toimeentuloa voidaan "kohtuullistaa" eläkeaikana taitetulla indeksillä.

Minulle tämä tutustuminen eläkejärjestelmään on antanut seuraavan opetuksen, jokaisella sanalla ja luvulla on oma merkityksensä, joka on vielä tulkittava muiden sanojen ja lukujen viidakossa. Mistään et voi olla varma ja kaikkeen on syytä varautua. Minun etujärjestöni eivät aja minun etuani, vaan ne ajavat sitä etua, joka heidän mielestään palvelee parhaiten työmarkkinoita yleensä ja itseään. 25 vuotta työmarkkinaosapuolet ovat katsoneet tarpeelliseksi myös eläke-etujen heikentämisen. Osaan ennustaa tulevaisuutta, jatkuva heikentäminen ei tule menemään enää heittämällä läpi.

Toimituksen poiminnat