*

jariojala

Työeläke muuttuu ajassa

Työeläke muuttuu ajassa

Työantajan historiallisesta velvollisuudesta huolehtia työntekijästään ja tämän perheestä voi lukea tästä linkistä

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/162723/ELATUKSE.pdf?seq...

Muutama poiminta tuosta:

”Tällainen ilmiö on työnantajan velvollisuus huolehtia vanhaksi tulleen työntekijänsä toimeentulosta eli työnantajan elatusvelvollisuus, joka oli osa Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä 1700-luvun alkupuolelta aina vuoteen 1984.”

”Palkollisista huolen saivat kuitenkin pitää isännät: asetuksen 22. pykälän mukaan isännän oli huolehdittava siitä, että palkollinen ei vuosipalveluksen kestäessä päätynyt vaivaishoidon rasitukseksi.”

”Työnantajan elatusvelvollisuuden kannalta vuoden 1879 vaivaishoitoasetus on sikäli erityisen merkittävä, että siinä ensimmäisen kerran täsmennettiin elatusvelvollisuuden kriteerit. Asetuksen kyseiset pykälät kuuluivat kokonaisuudessaan seuraavasti.49 5 § Palkollisista sekä muista maatilalle, sahalle, ruukille, kaivokselle, vapriikille tahi hantvärkille asetetuista työmiehistä ilman varsinaista maanviljelystä, niin myös heidän vaimoistansa ja kotona olevista alaikäisistä lapsista, kun ne oleskelevat samassa kunnassa kuni mies tahi isä, pitäköön isäntä tahi työnteettäjä huolta, niin että ne sillä ajalla, jona työnsopimus kestää, eivät lankea vaivaishoidolle rasitukseksi, elleivät kovemmat taudinkohtaukset, suuremmat tapaturmat tahi muut erinomaiset syyt vaadi sitä väliin tulemaan. 6 § Jos palkollinen tahi muu työntekijä, josta 5 §:ssä mainitaan, on saman isännän luona palvellut vähintäänkin 25 vuotta ja sillä ajalla saanut sellaisen kivulloisuuden tahi tullut niin jaksamattomaksi, ett’ei enää voi itseänsä elättää, olkoon hänellä oikeus saada, työtä vastaan voimia myöten, kuolinpäivään asti ylöspitoa isännältänsä tahi, milloin niin kohtuulliseksi nähdään, hänen perillisiltään.”

Parhaat työvuotensa jollekin tehnyt ihminen siis kuului työnantajansa huollettavaksi jopa koko perheensä puolesta. Julkisen tahon hoidettavaksi kuuluivat ns. irtolaiset ja työnantajan ei annettu työntää työntekijöitään yhteiskunnan vastuulle. Tämä näin kärjistetysti ja lyhyesti sanottuna tuosta elatusvelvollisuuden historiasta.

TEL syntyi siis tuolta pohjalta. Työnantajat suostuivat maksamaan koko työeläkemaksun, kun sovittiin, että työnantajayritykset voivat lainata takaisin omat osuutensa työeläkerahastoista, järjestelmä perustuu yksityisiin työeläkeyhtiöihin ja suomalaista työnantajaa ei rasitettaisi kilpailijamaitaan enempää. On vielä korostettava, että työnantaja lupasi siis maksaa tulevat eläkkeet palkasta kertyvän karttuman mukaan, joten sen hetkisen palkan päälle tulisi tulevaisuudessa vielä eläkettä.

Voidaan siis sanoa, että järjestelmä oli vain jatkoa työnantajan huolenpitovelvollisuudelle ja siinä ikään kuin luotiin selvemmät rajat velvollisuuksille. Tarkoituksena oli kerätä työntekijälle eläkettä aluksi 40 % palkasta. Oliko uudistus työntekijän tai työnantajan kannalta parannus aikaisempaan, sitä en osaa sanoa.

Työnantaja järjesti työntekijälleen eläkevakuutuksen. Usein sanotaan, että eläke on myöhennettyä palkkaa. Kyse ei ole palkasta, vaan työnantaja huolehti ajasta jolloin työntekijä ei enää voinut tehdä työtä (työstä saadaan palkkaa) hänen hyväkseen, eläkkeen muodossa. Enää ei työnantajaa rasittanut muu huolenpitovelvollisuus.

Tuli aika pitkä alustus itse asiaan. Nyt sitten yritetään eläkevertailua eri sukupolvien välillä joka on nyt ollut ”tapetilla”.

Työntekijälle annetaan vain lupaus eläkkeestä, jota kertyy tiettyjen sääntöjen mukaan. 1962 eläkettä karttui 1 % vuodessa (aikaisemmalta ajalta 0,5 %). Karttumaprosentti muuttui 1,5 %:ksi vuoden 1975 puolivälistä. 2005 alkaen eri ikäluokille karttumat olivat joko 1,5 %, 1,9 % tai jopa 4,5 %. Nyt muutoksia on tehty niin, että jatkossa karttuma on 1,5 % tai osin 1,7 % (siirtymäaika). Karttumista kertyy sitten se luvattu eläke tehtyjen vuosien ja palkkojen mukaan. Sanotaan nyt vaikka niin, että kun eläkkeelle siirrytään, niin yleensä eläke on n. puolet palkasta. Indeksi alkaa sitten syödä suhdetta palkkoihin, mutta siitä joskus myöhemmin. Sen verran indeksistä kuitenkin on sanottava, että alkujaan eläkkeiden laskennassa oli käytössä palkkaindeksi, eli eläkkeet seurasivat täysin palkkojen kehitystä. Entistä elatusvelvollisuutta kertyy työnantajalle siis noin 1,5 % vuodessa. Elinajan pitenemiseen vedoten on otettu käyttöön elinaikakerroin, joka pienentää kuukausittaista eläkettä. Historiallisesti karttumat ovat siis vaihdelleet eri ikäluokkien kesken. Elinaikakertoimet ovat myös erilaisia eri ikäpolvilla.

Eläkevakuutusmaksut:

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?d...

 

https://www.tyoelakelakipalvelu.fi/telp-publishing/vepa/document.faces?d...

Vuoteen 1993 asti työnantaja maksoi koko eläkevakuutusmaksun, kuten oli luvannutkin. Ko. vuodesta eteenpäin työntekijät ovat osallistuneet maksuun. Vuodesta 2005 lähtien on vanhempien työntekijöiden osuus maksusta ollut nuorempia korkeampi. Tällä korkeammalla maksulla kompensoitiin kyseisten ikäryhmien suuremmat karttumat yhdessä elinaikakertoimen vaikutuksen kanssa.

Vuodesta 1993 lähtien työntekijät ovat käytännössä antaneet maksualennusta työnantajien eläkevakuutusmaksuista. Työnantajan eläkevakuutusmaksu oli vuonna 1991 16,9 % ja sama taso saavutettiin seuraavan kerran vuonna 2010. Tänä vuonna maksun jako on keskimäärin niin, että työnantaja maksaa 18 % ja työntekijät 6 %. Lisäksi työntekijän eläkevakuutusmaksu vähennetään eläkelaskelman pohjana olevasta palkasta, joten eläke muodostuu aikaisempaa pienemmäksi (vähennys poistuu 2017 uudistuksessa). On väitetty, että tämä työntekijän eläkevakuutusmaksu on sisällytetty nousseisiin palkkoihin myöhemmin; olisiko tässä yksi syy väitetylle huonolle kilpailukyvylle?

Elinajan piteneminen?

Vastasyntyneen elinajanodote oli vuonna 1952 syntyneellä miehellä keskimäärin 63,4 vuotta ja naisella 69,9 vuotta. 1972 vastaavat luvut olivat miehillä 66,6 ja naisilla 74,9 vuotta. 1992 luvut olivat miehillä 71,7 ja naisilla 79,4 vuotta. 2015 vastaavasti miehen odotettu elinikä oli 78,5 vuotta ja naisten 84,1 vuotta. Tässä Terveyskirjaston tietoa tuosta odotteesta:

”Tilastollinen syntymähetken elinajanodote tulkitaan usein odotettavissa olevaksi eliniäksi. Todennäköisesti elämme kuitenkin pidempään kuin mitä tilastollinen elinajanodote kertoo, sillä nykykuolleisuuteen perustuva arvio ei ota huomioon väestön terveydentilan jatkuvaa paranemista.”

Lääketieteen kehittyessä eliniän kasvaminen parantaa tietenkin nuorison elinikää vanhempaa ikäryhmää enemmän. 1940-luvulla syntyneiden ei juurikaan kannattanut haaveilla työeläkkeistä, koska kuolo korjasi heidät jo aiemmin tilastollisesti (käytäntö on toki toinen), unohdetaan heidät. Itse olen syntynyt 1957, joten oma elinajanodotteeni on 64,9 (naiset 71,6) ja 2000 syntyneen odote on 74,1 (naiset 81,0). Katsotaan vielä ennakoidut elinaikakertoimet ko. ikäluokille, siis 1957 syntyneen elinaikakerroin on n. 0,95 ja 2000 syntyneen n. 0,85. Tarkemmat luvut saadaan, kun ko. ikäluokat täyttävät 62 vuotta. Todelliset eliniät saadaan sitten, kun kaikki ko. ikäryhmistä ovat kuolleet.

Ennen laskuharjoituksia on syytä puhua rahastoista. Kun TEL-järjestelmä luotiin, niin silloinhan työnantajat merkittiin eläkkeiden maksajiksi. Rahastoilla varauduttiin suuriin ikäluokkiin heti alusta asti siten, että koko vanhuuseläkekarttuma rahastoitiin aina vuoteen 1996 asti. Rahastointi oli siis työnantajille ja koko eläkejärjestelmälle vain yksi keino mahdollistaa luvatut eläkkeet. 1993 alkoivat työntekijät maksamaan osan työeläkevakuutusmaksuista. Parhaassakin tapauksessa mielestäni voidaan ajatella niin, että rahastoihin kerätyistä varoista vain se osa on työntekijöiden keräämää, joka vastaa työnantajan ja työntekijän maksujen suhdetta rahastoitavasta vanhuuseläkeosasta vuoden 1992 jälkeen. Selvempää minusta on kuitenkin laskea, että työntekijän osuus on maksualennusta työnantajalle ja rahastot kuuluvat eläkejärjestelmälle eläkkeiden maksamisen osana. Rahastot eivät siis ole työntekijöiden varoja vaan eläkejärjestelmän.

Yritetään sitten vertailla vähän eri ikäpolvia vaikka se onkin vaikeaa. Historiassa on ollut paljon muutoksia ja tulevaisuus tuo muutoksia myös vääjäämättä. Kaikkia ei voi mitenkään muuttaa oikeiksi luvuiksi, mutta koitetaan edes periaatteellisella tasolla. Nythän kovasti väitetään, että vanhempi ikäpolvi ryöstää nuorempaa. Onko näin? Tarkastellaan asiaa vähän suurpiirteisesti.

Minä syntynyt 1957 menen töihin n. 23 vuotiaana ja työskentelen alimpaan eläkeikään 63 vuotta 9 kuukautta, eli 40 vuotta. Palkkaa saan koko työuran ajan 2000€/kk. En huomioi laskelmassa muutaman vuoden 1,9 %:n eläkekarttumaa ja siirtymäajan 1,7 %:n karttumaa, enkä myöskään työntekijän eläkevakuutusmaksun vähennyksen vaikutusta eläkelaskelmaan. 1,5 %:n karttumalla saadaan eläkkeeksi 1200€. Eri indeksitkin unohdetaan.

Sinä mies, syntynyt 2000 menet töihin n. 23 vuotiaana ja työskentelet 40 vuotta. Sovitaan, että palkka- ja elinkustannusmuutokset ovat sellaisia, että saat myös suhteellisesti tuon saman 1200€ eläkettä samaisella karttumalla. 2063, jolloin työuraa on takana tuo 40 vuotta, sinulla on noin 5 vuotta mahdollista työskennellä lisää alimpaan eläkeikään tai voit elää välin omilla säästöillä ja laiskotella. Mikäli työskentelet, niin eläkettä karttuu lisää 7,5 % palkasta.

Minun elinajanodotteeni on alimman eläkeiän päälle 1 vuosi, joten saisin näillä oletuksilla eläkettä bruttona elinaikakerroin huomioiden 14400€x0,95 eli 13680€. Sinun elinajanodotteesi mukaan saisit alimman eläkeiän päälle 5 vuotta ja 10 kuukautta. Bruttona tienaisit 84000€x0,85 eli 71400€.  Mikäli olisimme naisia, niin suhde olisi 106020€/156060€. Tilastot ovat tietenkin tilastoja, mutta eiköhän suhdeluvut ole ennemminkin nuoremman sukupolven hyväksi kuin tappioksi. 2015 syntyneen elinajanodote oli 78,5 miehillä ja 84,1 naisilla, joten eläkkeelläolovuosia on silloin luultavasti taas enemmän.

Minä en ole maksanut ennen vuotta 1993 ollenkaan työntekijän eläkevakuutusmaksua, joten suhteessa sinuun olen säästänyt maksuissa. Sovitaan, että minä olen maksanut itse vain 25 % sinun maksuistasi työurani aikana (suhde riittävän hyvä sinulle?), eli minä olen maksanut 2 % ja sinä 8 % eläkevakuutusmaksuja ja loput on maksanut työnantaja. Minä 19200€ ja sinä 76800€. Lisäksi pitäisi huomioida, että sinun palkkasi kerryttää eläkettä koko voimallaan, eli eläkelaskelmastasi ei vähennetä työntekijän työeläkemaksua.

Tuo kaikkihan oli vain ennustusten varaan rakennettua laskelmaa, mutta miten muuten näitä laskelmia edes yrittäisi kehitellä? Ennustetaan samaa asiaa vielä alla olevasta linkistä arvioitujen mediaanien avulla.

Linkistä voi päätellä, että 1957 syntyneen mediaani elinikä olisi miehillä noin 78 vuotta ja naisilla noin 84 vuotta. Vuonna 2000 syntyneen elinikä olisi vastaavasti miehillä noin 89 vuotta ja naisilla noin 94 vuotta. Minä saisin nyt eläkettä noin 15 vuotta eli 205200€. Sinä saisit eläkettä noin 20 vuotta eli 244800€ elinaikakertoimet huomioiden. Naisilla suhde olisi 273600€/306000€.

Elinajanodotteesta voi lukea tarkemmin linkistä alla:

http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_001.html?s=0

Tämä kaikki perustuu tilastoista tehtyihin oletuksiin ja omiin arvioihin. Laskelmat eivät vahvista sitä käsitystä, että vanhemmat sukupolvet olisivat ryöstämässä nuorempaa sukupolvea. Toivottavasti kuitenkin kaikki elävät tervettä elämää pitkään ja voivat myös nauttia loppupään elinvuosistaan kunniallisesti. Mielenkiintoista olisi nähdä Eläketurvakeskuksen laskelman pohjatiedot, jolla eri ikäluokat asetetaan vastakkain eläkemaksutuottojen vertailussa.

Kari Puro on sanonut vuonna 2006 kirjan Yrityksen työeläkekäsikirja osassa lukijalle seuraavasti:

”Työeläke on osa sitä kokonaiskorvausta, jonka työntekijä saa antaessaan työpanoksensa työnantajan käyttöön.”

Minusta tuo lause sisältää paljon viestiä eläkejärjestelmästä asiantuntijan suulla.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Näyttää siltä, että pari linkkiä ei toimi tällä hetkellä, mutta korjaan ne, kun yhteys taas pelaa.

Nyt taas toimii.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Tuntuu että ikäisilläni ja varsinkin nuoremmilla tulee hurjasti enemmän työttömyysjaksoja työhistoriaansa kuin vanhemmilla. Työttömyyshän vähentää eläkettä.

Siinä ole oikeassa että vaikka nyt on "eläkesopu", niin muutoksia vielä tehdään tulevaisuudessa. Niitä on aina tehty.

Itsellänikin eläkeikä on noussut työuran alun jälkeen 2v ja eläke alentunut 17%. Sinänsä pitää olla onnellinen että olen voinut tehdä töitä 23 vuotiaasta yhtäjaksoisesti tähän päivään, vaikkakin kaikki työsuhteeni ovat olleet määräaikaisia. 16 vuotta, 18 määräaikaista sopimusta.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Tuo "pätkätyöllistyminen" tulee olemaan tosi iso ongelma. Tuossa kuvaan huonosti, mutta kuvaan kuitenkin, sitä, että jatkossa eläkkeellä ollaan pitempään kuin nykyään. Tuo taas tietenkin maksaa lisää eläkkeiden maksajille.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Katso tuosta linkistä kuvio 3.4. Siitä huomaat, että elinaikakertoimen vaikutus on lievempi nykysäännöillä kohdallasi.

http://www.etk.fi/wp-content/uploads/2015/10/Rap_2...

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Enpä ole aikoihin nähnyt tästä aiheesta näin informatiivista kirjoitusta. Kehut ja kiitokset.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Kiitos, mutta odotan myös haukkuja.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Se varmaan pitää paikkansa, että ihmiset elävät pidempään koska terveydenhuolto on objektiivisesti ottaen parempaa kuin ennen. Joskus olen miettinyt, että mahtaako pitää välttämättä paikkansa että eliniän odote vain kasvaa?

Esimerkiksi itse olen tehnyt pitkälti istumatyötä koko työurani, korkeaa verenpainetta pukkaa lääkityksenkin muodossa vaikka ikää on alle 40. En oikein osaa hahmottaa eläväni edes 80 vuotiaaksi.

Toisaalta isoisäni ja isoäitini ovat edelleen ikäänsä nähden suht terveitä ja kummallakin ikää alkaa olla sen 90v. Isoisä vieläpä ajaa autoa nuorekkaassa 91 vuoden iässä. Olen miettinyt että ovatko kovan elämän ja liikunnan karaisemisia. Oma ikäluokkani ja nuoremmat liikkuvat tosi paljon vähemmän.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Arvailuahan tämä kaikki on, sillä ensin kaikkien ko. ikäryhmän ihmisten olisi kuoltava ennen kuin voisimme laskea todellisen mediaanin. Tuosta viimeisestä linkistä kyllä selviää aika hyvin tämä "arpapeli".

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Hyvä blogi.

Mitä tapahtuisi, jos taitetusta indeksistä luvuttaisiin? Sitähän nyt vaaditaan tai eläkkeiden korottamista muilla tavoin rahastojen tutoista.

Totta kai eläkkeellä olevat ovat eläkkkeensä ansainneet. Mutta aika korkeaksi ovat eläkemaksut nousseet. Liian korkeksi?

Tosiasiassa hyvin harva on tehnyt töitä eläkeikään.Noin puolet 50v täyttäneistä oli putkessa tai erilaisten varhennettujen eläkejärjestelyjen piirissä.

Elinikä on jo noussut ja saattaa vieläkin nousta. Mutta pystyykö 68v toimimaan esim minun ammatissani, vaikka elinikä nousisi kuinka? No eihän se ole eläkejärjestelmän vika? Mutta ongelma se on.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Kiitos.

"Mitä tapahtuisi, jos taitetusta indeksistä luvuttaisiin?"

Oma käsitykseni on, että kaikki indeksit kustannetaan tasausosasta, joten seurauksena olisi välitön maksujen nousu. Kirjassa Yrityksen työeläkekäsikirja sanotaan seuraavasti: "Yksi syy, miksi alkaneet eläkkeet on sidottu vain 20-prosenttisesti palkkatasoon, on eläkekustannusten kasvun hillitseminen." Tuo kertoo paljon. Olen yrittänyt selvittää indeksien huomioimista rahastoissa, mutta vastausta en ole vielä saanut. Nyt esitetyt ratkaisut indeksien kustantamisesta rahastojen tuotoista vaatisi parempaa perehtymistä asiaan.

"Tosiasiassa hyvin harva on tehnyt töitä eläkeikään."

Tuo on totta ja jatkossa pätkätyöskentely vain lisääntyy. On kuitenkin muistettava, että ellet ole töissä (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta), niin myöskään eläkettä ei kartu.

Teoriassa tuo 2000 syntynyt voisi työskennellä 17 vuotiaasta asti ja saada siten yli 75%:n karttuman alimpaan eläkeikäänsä nähden. Hän voisi lisäksi olla onnekas ja elää jopa 100-vuotiaaksi. No, teorioita on monia ja yksilöä ei voi laskelmissa huomioida, vaan on tyydyttävä keskiarvoistamiseen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Lisään tuosta aikaisemmin mainitsemastani kirjasta vielä yhden kohdan, joka kuvaa indeksien merkitystä hyvin.

"Indeksiturva on tärkeä piirre eläketurvassa, sekä ennen eläkkeen alkamista että sen jälkeen. Esimerkkinä olkoon henkilö, jonka eläke on alkanut vuonna 2005. Hänen vuoden 1975 voimassa olleesta työsuhteestaan on karttunut eläkettä, joka on sidottu indeksiin ja näiden indeksikorotusten osuus vuonna 2005 on noin 83%. Toisin sanoen sovellettava indeksi on kasvanut lähes kuusinkertaiseksi vuodesta 1975 vuoteen 2005. Vastaavasti jos vuonna 2005 vanhuuseläke on ehtinyt jatkua jo 20 vuotta, indeksikorotusten osuus koko eläkkeestä on 47%, siis lähes puolet."

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Mikäli joku ihmettelee noita eläkevakuutusmaksuja noista linkeistä, niin luvut johtuvat tästä pykälästä.

153 §

Työntekijän työeläkevakuutusmaksun määrä

Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on kolme prosenttia lisättynä puolella siitä prosenttimäärästä, jolla tämän lain mukaisen vakuutuksen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu prosentteina palkasta ylittää luvun 18,2. Keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu lasketaan ottaen huomioon 169 §:n 3 momentissa tarkoitetut maksun alennukset, mutta ilman 53 vuotta täyttäneiden maksun korotusta. Työntekijän työeläkevakuutusmaksu on 53 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta lukien edellä tarkoitettu työntekijän työeläkevakuutusmaksu kerrottuna luvulla 19/15.

Sosiaali- ja terveysministeriö antaa asetuksella seuraavana kalenterivuonna sovellettavat työntekijän työeläkevakuutusmaksuprosentit.

Toimituksen poiminnat